MIKSI ROTUKISSA MAKSAA

MIKSI ROTUKISSA MAKSAA

Rotukissan kasvattajat kohtaavat toisinaan ihmettelyä pentujen hinnoista. Sitkeässä on ajatus siitä, ettei kissan kuulu maksaa juuri mitään. Kasvattaminen tuo väistämättä suuriakin kuluja. Jos niitä ei ole, on jossain oikaistu ja paljon. Kissa ei myöskään ole niin itsellinen olento, että se kaikesta selviytyisi ilman ihmisen apua. On surullista, että sitä edelleen pidetään säänkestävänä erakkona, joka kulkee omia polkujaan. Pennunostaja maksaa paitsi kasvattajan taloudellisista satsauksista, myös kasvattajan sitoutumisesta sekä taidoista!  

Flora, eli FI*Downy-Flower’s Erica, SBI n 21
Kasvattaja: Helena Takari
Kuva: Anne-Maria Mikkonen

MITÄ SIIS PENNUNOSTAJA SAA

Rekisteröity kasvattaja on sitoutunut Kissaliiton tai muun kattojärjestön sääntöihin. Näiden sääntöjen tarkoituksena on taata jalostuskissojen ja siten myös pentujen hyvinvointi ja terveys. Kissan rekisteröinti jälkikäteen ei ole mahdollista. 

Rekisteröity kasvattaja on käynyt kasvattajakurssin (mahdollisesti myös lisää syventäviä kursseja), näin hän osaa hoitaa emon ja pennut asianmukaisesti tiineydestä luovutusikään. 

Jalostuskissat on valikoitu terveyttä silmällä pitäen: niiden sukusiitosaste on rodun tilanteeseen nähden hyvä ja perinnölliset sairaudet on huomioitu eri sukuja (linjoja) yhdistellessä. 

Rotuyhdistyksillä on kullekin rodulle omat suositellut terveystestit, joista kasvattajat ovat tietoisia ja niitä noudattavat. 

Kasvattaja seuraa tarkasti pentujen kasvua ja tutkituttaa ne tarpeen mukaan. Näin sairaudet usein löytyvät, kissat saavat hoitoa ja sairauksien riskit pystytään huomioimaan kasvatuksessa. Sama pätee myös pennun vanhempiin: rotukissojen terveyttä seurataan tarkasti ja poikkeaviin tilanteisiin puututaan herkästi.  

Emot ovat ihmisiin sosiaalistuneita. Tämän ominaisuuden ja luottamuksen ihmisiin ne siirtävät jälkikasvuunsa. Pentujen kanssa on myös oltu mahdollisimman paljon niiden pentuaikana, jotta ne ovat tottuneet ihmisiin ja käsittelyyn. 

Rekisteröity kasvattaja tuntee rodun erityispiirteet ja osaa ohjata pennunostajaa kissan hoidossa ja mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kasvattaja myös pyrkii valitsemaan kullekin pennunostajalle soveliaan pennun, tarkoitus ei ole vain päästä pennuista eroon.  

PENTUEEN SUORAT KULUT

 Kulut ovat keskimääräinen arvio ja vaihtelevat paikkakunnittain tai muista tekijöistä johtuen.   

  • Emon mahdollinen tiineysultra/röntgen n. 150 €
  • Kollinomistajalle astutusmaksut n. 150-200 €/pentu
  • Rekisteröintimaksu (rekisterikirja) 30 €/pentu
  • Eläinlääkärikulut:
  • Pentutarkastus, 2 x rokotukset & sirutus n. 200 €/pentu
  • Kasvattaja saattaa myös testauttaa pentujen veriryhmät
  • Kuluja tulee paljon lisää, jos eläinlääkärin hoito on tarpeen
  • Sektio voi maksaa päivystysaikaan jopa 2000 €.
  • Synnytysvälineistö (korvikemaito, tutit, ruiskut, ruokintaletku, nesteytysletkut, keittosuolaliuos) 50 €
  • Pentueen ruokinta ja kissanhiekat: monipuolinen laadukas ravinto, arvio n. 200 € / pentu
  • Emoa ruokitaan laadukkaalla tiineys/penturavinnolla
  • Kasvattaja maksaa usein myös uuden omistajan rotuyhdistyksen ja rotukissayhdistyksen ensimmäisen vuoden jäsenyydet, arvio n. 25 €
  • Kasvattaja antaa usein pennun mukaan tuhdin penturepun, joka sisältää mm. penturuokaa sekä leluja
  • Kasvattaja on täysin sidottuna pentujen elämään vähintään 14 viikon ajan. Kissanpennut luovutetaan aikaisintaan 14 viikon iässä. Näin niillä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä riittävästi emon opeissa ja pentuesisarustensa kanssa ja ne ovat riittävän kypsiä uuteen kotiin

Mitä vain yllättävää voi sattua pentueen kohdalla: emon tai pentujen sairastuminen, sektio, muut synnytyskomplikaatiot jne. Vastuuntuntoinen kasvattaja ajattelee kissan parasta ja hoitaa nämä asiat eläinlääkärissä kuntoon, kuluista välittämättä. Kasvattaja pitää myös pennut yli luovutusiän, jos ne eivät ole terveitä tai muuten valmiita uuteen kotiin. 

Hugo, eli IC FI*Downy-Flower’s Hibiscus, SBI a 21
Omistaja: Else-Maj Laurila
Kuva: Anne-Maria Mikkonen

EPÄSUORAT KULUT PENNUISTA

Suunnitelmallinen kasvattaminen vaatii rahallista panostamista jalostuskissoihin: 

  • Kasvattaja on saattanut tuoda kissoja ulkomailta (kulut ovat suuret, koska ulkomailla jalostuskissat ovat kalliimpia, tuontiin sisältyy myös matkakulut, rekisteröintikulut uudessa kotimaassa, terveystestit jne.)
  • Samaa yhdistelmää ei toisteta
  • Yhdellä emolla ei teetetä loputtomiin pentuja
  • Yhtä urosta ei ylikäytetä siitoksessa
  • Sopiva kolli saattaa asua toisella puolella Suomea tai jopa ulkomailla
  • Astutusmatkoja saattaa tulla useampi ennen onnistumista
  • Jalostuskissan ja pentueen mahdolliset vakuutukset ovat kalliita
  • Jalostuskissat ovat ohjeiden mukaisesti jalostustestattu, rokotettu ja terveiksi todettu. Ei kasvateta sairailla/rakennevikaisilla kissoilla. Jalostuskissoilta otetaan FeLV/FIV -testit sekä veriryhmämääritys jalostusta varten, arvio n. 250 €. Sydäntutkimus otetaan n. 2 vuoden iässä ja se maksaa n. 250 €.
  • Useamman kissan taloudessa, jossa kissat liikkuvat esim. näyttelyissä, kolleja lainataan ulkopuolelle ym. tulisi kissat testata ajoittain sienen varalta.

 LISÄKSI:

  • Kasvattajanimen rekisteröinti (Suomen Kissaliitto, FIFe) 150 €
  • Omien kissojen näyttelyttäminen kuuluu myös hyvään kasvattamiseen. Vuonna 2024 näyttelymaksu on n. 40 € /näyttely (kotimaassa). Toki tämä on myös osa harrastusta ja toiset käyvät näyttelyissä enemmän

Suomessa kissojen kasvattaminen toimii harrastepohjalla, määrä ei todellakaan korvaa laatua. Kissa on pitkäikäinen lemmikki siinä missä koirakin, siksi hyvät lähtökohdat elämään ovat tärkeät.  

 Rekisteröidyn rotukissan eteen on tehty paljon työtä – siksi rotukissa maksaa. 

 

Artikkeli on alunperin julkaistu Pyhä Birma-lehdessä 02/2024

Teksti: Pyhä Birma Kissa ry terveysryhmä

 

Takaisin blogiin

Kirjoita kommentti

Huomaa, että kommenttien täytyy olla hyväksytty ennen niiden julkaisemista.