Englantilaisen lastenkirjailija Eleanor Farjeonin (1881-1965) runossa kissa nukkuu missä vaan.
Toisaalta kissoilla on lempipaikkoja, missä uneksia, ja jos perheessä on useampi kissa, voit huomata että omat nukkumispaikat ovat tärkeä osa kunkin kissan nukkumisrutiinia. Mutta kotona myös havahtuu siihen, että vaihtelu virkistää, ja toisinaan löydät tavoilleen niin uskollisen kissasi nukkumassa aivan uudessa paikassa.
Nukkumispaikan valinnassa tärkeitä kriteerejä ovat mukavuus, turvallisuus ja lämpötila. Kissan mielestä mukava peti on pehmeä, turvallinen nukkumispaikka on rauhallinen ja häiriötön ja usein myös jonkin verran korkealla, esimerkiksi kiipeilytelineessä. Lämpöä rakastava kissasi jakaa tyynyn ja peiton tai sitten vain katselee rintakehäsi päällä kun sinä nukut. Kissan omistajalla on joka tapauksessa vastuu siitä, että kissan nukkumispuitteet takaavat riittävän ja hyvälaatuisen kissamaisen unen, ja että omistaja miettii mahdollisiin kissalla ilmeneviin merkittäviin nukkumisen muutoksiin taustalla olevat syyt.
Noin 60 % kissanomistajista nukkuu kissansa kanssa huolimatta siitä, että ihmisen ja kissan nukkumistavat eroavat huomattavasti toisistaan. Ihminen nukkuu vuorokaudessa yhden pitkän jakson yöllä noudattaen sirkadiaanista noin 24 tunnin sisäsyntyistä univalve-rytmiä. Kissan unirytmi taas on polyfaasinen eli monivaiheinen. Kissa nukkuu useita lyhyempiä unijaksoja sekä päivällä että yöllä. Sekä naaras- että uroskissat nukkuvat yhtä paljon.
Kissat nukkuvat määrällisesti paljon: aikuinen kissa nukkuu noin 16 tuntia vuorokaudessa, ja unen tarve kasvaa kissan ikääntyessä. Tutkimuksessa 11-vuotiaat ja sitä vanhemmat kissat nukkuivat 12-18 tuntia vuorokaudessa, ja 40 % tutkimukseen osallistuneista kissoista nukkui vielä tätäkin enemmän. Kissan unijakso oli tutkimuksessa keskimäärin 78 minuutin mittainen, mutta se vaihteli 50:stä 113 minuuttiin.
Tutkijat olettavat, että kissan hämärään liittyvä (=crepuscular) unirytmi johtuu siitä, että kissa on petoeläin, jonka saaliseläimillä on eri nukkumisrytmejä. Kissan unirytmi takaa sen, että kissa on luonnossa eläessään ollut virkeimmillään aamuhämärässä, jolloin myös monet saalislinnut ovat viritelleet laulujaan ja toisaalta illalla, kun kissa on saalistanut pikkujyrsijöitä.
Kissan univaiheet voidaan luokitella REM-uneen (rapid eye movement), non-REM-uneen ja siirtymävaiheen uneen non-REM ja REM-unen välillä. Kissoilla non-REM uni ilmenee ensin, ja kissa saattaa herätä helposti sen tai siirtymävaiheen unen yhteydessä.
REM-unen aikana kissoilla näkyy luomien alla nopeita silmänliikkeitä, aivot osoittavat samanlaista aktiivisuustasoa kuin hereillä ollessa, lihasjänteys laskee ja ilmenee lihasnykäyksiä. Korvat ja viiksikarvat voivat liikkua tahattomasti. Kotikissa nukkuu 3-8 tuntia REM-unta vuorokaudessa. REM-unen aikana kissa, kuten ihminenkin, näkee unia. Kissan hengitystaajuus hidastuu yleensä nukkuessa. Jos näin ei käy, voi se olla merkki terveysongelmista.
Niin ihminen kuin muutkin nisäkkäät hyötyvät nukkumisesta. REM-uni auttaa palautumaan ja ylläpitämään energia- ja vireystasoa valveilla ollessa hyvänä. REM-uni säätelee tunteita ja muita palautumismekanismeja. Tutkimusten mukaan esimerkiksi rotat, joilta estettiin REM-uni, laihtuivat, niiden lämmönsäätely häiriintyi, immuunijärjestelmä heikkeni, ja rotat saattoivat kuolla REM-unen puutteeseen. Unella on tärkeä rooli muistamisessa ja mieleen painamisessa sekä eri hormonien ja keskushermoston toiminnassa, ja unella näyttää olevan evoluutiossa kehittynyt hyvin samanlainen vaikutus hermovälitykseen eri eläinlajeilla.
On lukuisia asioita mitkä voivat vaikuttaa kissasi nukkumiseen. Esimerkiksi matkustamisen yhteydessä saattaa olla, että kissa ei pysty nukkumaan, ja valveillaoloajasta tulee tavallista pitempi, jonka jälkeen kissa nukkuu tavallista enemmän. Muutto uuteen kotiin tai uusi perheenjäsen tai ylipäänsä mikä tahansa merkittävä ympäristön muutos voi olla stressiaihe ja vaikeuttaa kissan nukkumista. Ja kun kissa vanhenee, unen tarve kasvaa.
Jos kissa vaikuttaa levottomalta ja on erityisesti yöllä aktiivinen, voi taustalla olla liian vähäiset aktiviteetit ja virikkeet päivällä.
Joskus aiemmasta poikkeavan nukkumisen tai liiallisen hereillä olon takana voi olla terveydellisiä ongelmia. Silloin ilmenee useimmiten myös muita oireita, mitkä niin ikään viittaavat sairastumiseen. Sairauksia mihin voi liittyä unitottumusten muutosta ovat mm. munuaissairaudet, kuurous ja kilpirauhasen toiminnan häiriöt, FIV seka FCD eli feline cognitive dysfunction syndrome, kissan dementia. Myös kipu vaikuttaa unirytmiin ja huonontaa unen laatua.
Kissa nukkuu elämästään noin 65 %, ja unesta noin 50 % on kevyttä, 15 % syvää unta. Kissalle uni on tavallisempaa kuin valveilla olo. Oman kissan normaalista nukkumisesta on hyvä olla tietoinen, samoin kuin unen suuresta merkityksestä kissan hyvinvoinnille ja terveydelle. Tuttu persialaiskissakasvattaja kertoi ohjeistavansa uudet kissanomistajat näin: "Älä herätä nukkuvaa kissaa!". Siinä on järkeä. Uusien omistajien kanssa tosiaan kannattaa ottaa puheeksi myös kissan uni.
Teksti: Maarit Peltomo
Kuvat: Pixabay
Lähteet:
Sarah Shoen, 2022: How Many Hours Do Cats Sleep? Sleep Foundation Dr Michael Breus, 2022, Sleeping Habits of cats
Jaana Pohjola: Tyytyväinen kissa - asiaa kissan unesta (eläinkoulutus.fi)
Helenä Telkänranta, 2023: Millaista on olla kissa? SKS-kirjat