kattigram, instagram, norjalainen metsäkissa, eurooppalainen kissa, kissa blogit, kissa juttelee

KATTIGRAM JA INSTAGRAM

Hömpsy Kattigrammista

Moi, kaikki kamut! Mä oon Hömpsy, vähän yli kaksvuotias norski, ja palvelija pyys mua kertomaan siitä, millaista on pitää omaa tiliä Kattigrammissa. Mun ihan virallinen nimi on Katzengarten Nokinenä Lustig, ja Nokina mut tunnettiin, kun mä tupsahdin mun loppuelämän kotiin keväällä 2020. Ja siis ihan kirjaimellisesti tupsahdin – mun kasvattaja kantoi mua sellaisessa kantorepussa, ja palvelija oli suunnitellut tutustuttavansa mut täällä kotona jo olleelle kissalle jotenkin tosi rauhallisesti, oli hankkinut verkkoaitaa ja semmosta, mutt se kantoreppu olikin jäänyt just sen verran auki, että mä siis tupsahdin sieltä ihan saman tien siihen eteisen lattialle omia aikojani. Vähänks kaikki yllättyi, mutt mä vaan sanoin isoveikka-Dominolle ”Terve” ja lähdin tutustumaan paikkoihin!

Kissapuu cat tree blogi

Dompsulla ja mulla alkoi synkata heti tosi hyvin, tultiin hyvin juttuun, ja se opetti mua uuden kodin tavoille. Dompsu oli tosi rauhallinen tyyppi, ja mä olin vähän vauhdikkaampi. Noki-nimi sai tosi nopeasti rinnalleen kutsumanimen ”Hömpsy”, joka sitten jäikin käyttöön, kun se kuulemma kuvaa mua niin hyvin. Mä viihdyin tosi hyvin korkeilla paikoilla, täällä kotona oli semmonen lattiasta kattoon ylettyvä kissapuu, ja siellä mä hengailin tosi usein. Dompsu ei kiivenny siihen koskaan. Tein kaikenlaisia temppuja siellä ylhäällä, ja lattian tasalla meillä oli sitten paljon yhteisiä leikkejä, yleensä ne liittyi palloihin tai laatikoihin.

Aika pian mun tulon jälkeen palvelija ehdotti, että pitäisköhän mulle avata oma tili semmoseen Kattigrammiin, johon vois laittaa mun kuvia ja videoita, niitä kun aika paljon palvelijalta kyseltiin. Ei mulla ollut mitään sitä vastaan, kun se kuitenkin otti niitä kuvia ja videoita ihan tosi paljon, niin voishan niitä siellä Kattigrammissakin sitten julkaista. Mutt arvatkaas mitä? Siitä Kattigrammista tulikin ihan tosi kiva juttu, paljon paljon mukavampi kuin mitä me osattiin palvelijan kanssa ajatellakaan! Meidän kuvat ja videot alkoi saamaan tykkäyksiä ja sitt semmoisia kommentteja, joita kirjoitti muut Kattigrammin kissakamut – tai sitt niiden palvelijat, äipät ja iskät. Niitä kommentteja oli aina tosi kiva lukea, ja mekin alettiin kirjoitella kommentteja ja terkkuja muiden juttuihin. Ja sitt yhtäkkiä alettiin tunnistaa niitä kirjoittavia kamuja, niistä tuli tutumpia ja tutumpia, ja pikku hiljaa yhä parempia kamuja, ihan ystäviäkin! On tosi kivaa aina illalla, kun palvelija tulee töistä kotiin, kuulla ja nähdä kamujen parhaat leikit ja jekut – ja varsinkin kuulla, onks niillä ollu hyvät yöwillit ja/tai iltahepulit! Lisäks me jaetaan siellä Kattigrammissa keskenämme neuvoja siihen, miten selvitään siitä karmeasta viikonpäivästä, maanantaista, ja miten selvitään eläinlääkäristä, ja miten hyökätään joulukuusen kimppuun, ja miten suhtaudutaan vaikkapa semmoseen pelottavaan robotti-imuriin! Kamuilta oon saanut paljon hyviä neuvoja, ja muutamia oon kyllä antanutkin. Palvelija osaa aika hyvin tietää, mitä juttuja mä haluan sinne Kattigrammiin laittaa – ihan kaikki ei sinne sovi. Vähän mietin, kun jouduin tossa syksyllä semmoseen karmeeseen anaalirauhasten tyhjennysjuttuun eläinlääkärille, ett onko se liian nolo aihe, mutt saatiin kuulkaa siihenkin aika paljon mukavia kommentteja ja sitä sellaista verhotukea. (Hömpsy tarkoittaa ”vertaistukea”, korjaa tähän palvelija.) Että hyvä, että kerrottiin siitäkin, saattoi auttaa jotain kamua samoissa asioissa!

Kovin pitkään me ei muuten sitten saatu isoveikka-Dompsun kanssa elää yhdessä, Dompsu sairastui vakavasti loppuvuonna 2021 ja sitten vuodenvaihteen jälkeen se ei enää palannutkaan eläinlääkäristä kotiin. Mä olin pitkään tosi surullinen, me kaikki oltiin, mutt saatiin ihania viestejä ja etärapsutuksia ja –haleja Kattigrammista, just sitä verhotukea, joka helpotti meiän oloa. (Hömpsy-kulta, se on ”vertaistuki”!) Sitt keväällä 2022 meillä alkoikin kotona taas uus kausi, kun musta tuli isosisko Tyrskyn muuttaessa meille. Tyrsky on tosi vauhdikas tapaus, ja se otti tosi pian tassunsijaa mun tilillä Kattigrammissa. Mun kamut otti sen tosi hyvin vastaan, ja se on saanut jo ihan oman lempinimenkin mun kamuilta. Trikoo-Tyrsky. Nimi tulee siitä, ett mulla on komeat norjalaiset villapöksyt, kun Tyrskyllä taas on eurooppalaisen lyhytkarvaiset trikoot! Tyrskyn kanssa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, ja meillä on meidän videoille oma tunnusmusiikkikin, se on se Kattigrammin ”Funny song”, se kun kuvaa meiän juttuja aika hyvin (sanoo moni). Meillä on myös hurrrrjia painimatseja, mutt yöt me kyllä nukutaan ihan sylikkäin. Yhdessä me keksitään juttuja, mm. aina, kun tulee tasan sata seuraajaa täyteen, me järjestetään kamuille kivat arpajaiset, joiden voittaja arvotaan jo suosituksi tulleella lottokoneella! Mä arvon, Tyrsky on virallinen valvoja ja palvelija postittaa palkinnon. Sitt me ollaan yhdessä kovia discoilemaan, ollaan pari kertaa järjestetty kamujen kanssa semmonen virtuaalinen disco-ilta, ja ne on kyllä hauskoja! Mä luulen, että palvelijakin on saanut Kattigrammista ystäviä, ja varmaan myös apuja ja verhotukea (”vertaistukea”, rakas Hömpsy!) meiän kanssa toimimiseen, esim. ruoka-ja juoma-asioissa ja matkustushommissa ym.

Kissapuu cat tree blogi

Parhaillaan me mietitään, ett pitäiskö meiän vaihtaa meiän tilin nimi jotenkin meiän yhteiseks nimeks, se on nyt siis vain mun nimellä, @noki_norwegian. Tulkaa kattomaan meiän touhuja ja juttuja, ja jos hei mietitte, kannattaisko Kattigrammiin perustaa oma tili, niin meiän mielipide on, että kannattaa! Meillä on siellä kivaa ja kivoja kamuja!

Hömpsyn palvelija Instagrammista

Joulukuussa 2020 perheemme grand old lady cat, Minttu, lähti sateenkaarisillalle 19,5-vuotiaana, ja norjalainen metsäkissamme Domino jäi yksin. Suurimman surun väistyttyä oli selvää, että Dominolle on löydettävä uusi kissasisarus, mutta asia ei ollutkaan niin yksinkertainen. Elettiin eristäytynyttä korona-aikaa, ja niin kissan- kuin koiranpentujenkin kysyntä oli huipussaan. Selailin muutaman kissalan sivustoa, mutta jo etusivulla oli poikittain iso elementti ”Kaikki pennut varattu”. Sitten, kuin ihmeen kaupalla, päädyin Katzengarten-kissalan sivuille, joilla oli tietoa joulukuun lopussa syntyneestä pentueesta. Nimi ”Katzengarten” tuntui jotenkin tutulta, olihan Dominon ”sukunimi” Katzenhof. Muutamalla sähköpostiviestillä Hanna Mäkelän kanssa selvisi, että maailma on tosi tosi pieni: hän oli perinyt kasvatuslinjansa Dompsumme kasvattajalta! Tämän jälkeen tuntuikin kuin olisimme olleet sukulaisia, ja asiat etenivät. Koronan ja rajoitusten keskellä kävin Hannan luona katsomassa pienenpieniä pentuja, ja muutama päivä käynnin jälkeen lähetin Hannalle viestin, että pentu ”Katzengarten Nokinenä Lustig” resonoi sydämessäni eniten – mikähän olisi tilanne muiden pentujen kanssa. Palaset loksahtivat kohdalleen, ja keväämmällä kotiimme loikki pieni Noki-tyttönen; ei enää pienenpieni pentu, vaan ihan reipas ja utelias pitkäsääri! Ja kun kirjoitan, että ”loikki”, niin hän todellakin loikki. Olin varustautunut Dompsun ja Nokin tutustuttamiseen kaikenlaisin tavoin, mm. lainaamalla ystävältäni huoneiden väliin pystytettävän verkkoaidan, jne jne, mutta kun Hanna tuli ovesta sisään Noki-pentu repussaan, Noki päätti hypähtää juuri sopivan verran avonaisesta repusta eteisen lattialle ihan oman aikataulunsa mukaan. Hanna ja minä katsoimme toisiamme, emme ehtineet sanoa emmekä tehdä mitään, kun Noki jo loikki Dompsun luo tutustumaan, ja siitä lähti ihana, lämmin ystävyys näiden kahden Norskin välillä.

Dompsu oli jo kymmenvuotias herrasmies, kun Noki saapui elämäämme. Vauhtia ja kissaenergiaa tuli kerralla kotiimme lisää, ja myös liikettä yläilmoihin – Noki rakasti korkeita paikkoja! Temput ja leikit alkoivat olla niin vauhdikkaita, humoristisia ja hauskoja, että Noki-nimi väistyi kuvaavamman Hömpsy-nimen tieltä, joka vakiintuikin melko pian kutsumanimeksi. Domino otti Hömpsyn vastaan ihastuneen herrasmiehen tavoin, eikä mennyt kauaa, kun nämä kaksi olivat erottamattomat. Hömpsyn omat ja Hömpsyn ja Dominon yhteiset leikit olivat oivaa kuva- ja videomateriaalia, ja esitellessäni ystävilleni ties kuinka monetta videota he alkoivat ehdotella, että perustaisin Hömpsylle oman Instagram-tilin. Alkuun en lämmennyt asialle, enhän viisikymmentä plus –ikäisenä ollut mikään diginatiivi, vaikka jonkinlaista kokemusta aateekoo-töistä ja –käytännöistä olikin kertynyt. (Huom! Aateekoo, ei IT.) Tuossa on vissi ero.

Kissapuu cat tree

Hetken pohdinnan jälkeen kävin tuumasta toimeen, ja niinpä Hömpsylle perustettiin oma tili. Olin ajatellut, että sinne voin postata kuvia ja videoita tuttujeni katsottavaksi ilman sen suurempia toimenpiteitä, enkä todellakaan osannut ajatella, miten iso juttu Hömpsyn Insta-tilistä meille tulisi. Olemme päässeet Hömpsyn Instan kautta osaksi kissayhteisöä, joka iloitsee, tukee, auttaa ja myötäelää. Jaamme surut ja jaamme ilot. Olemme saaneet lukuisia hyviä kavereita, kissakamuja ja ihmisiään, ja myös useita hyviä ystäviä. Kommentoimme toistemme postauksia, mutta vaihdamme myös suorin yksityisviestein paljon tietoa ja mielipiteitä, otamme osaa ja iloitsemme. Jos joku päivittäisistä tutuistamme ei ole ”paikalla” moneen päivään, huhuilemme ja haluamme varmistaa, että asiat ovat hyvin.

Mitä tämä Insta-tilin ylläpitäminen sitten aateekoo-ikäiseltä ihmiseltä vaatii? Ainakin intoa oppia uutta, ja paljon kärsivällisyyttä. On hyvä selata joko Instan ohjeista tai joltain nettisivulta perustiedot Instan toimintalogiikasta, apua voi kuikuilla myös Youtubesta, josta löytyy yksinkertaisilla hakusanoilla hyviä ja ajan tasalla olevia Insta-ohjeistuksia. On hyvä määrittää, millaisen rajan vetää omalle yksityisyydelleen (esim. kuinka paljon kuvaa kotiaan, kuinka paljon kertoo itsestään, asuinpaikastaan, työstään), kuten muidenkin sosiaalisen median palvelujen kanssa. Nolojen tilanteiden välttämiseksi on hyvä opetella, miten videoista tai keloista saa videon ääninauhan ”pimeäksi”, vaikkei musiikkia käyttäisikään – perheenjäsenten arkielämän kommentit eivät aina ole sopivia hauskan kissavideon taustalle. Joskus nälkä kasvaa syödessä, ja sitä huomaa tarvitsevansa video- tai kuvaeditorin, jotta saa muokattua kuviaan ja videoitaan. On myös hyvä miettiä, millainen Insta-näkyvyys omalle kissalle on haussa ja suunnitelmissa. ”Puhuuko” kissa itse (kuten meillä tekee), vai oletko ihmisenä äänessä? Kuinka paljon haluat kantaaottavaa sisältöä, vai menetkö kevyemmällä linjalla? Meille Hömpsyn kanssa Insta-tili on paikka, josta olen ihan tarkoituksella pitänyt poissa tiukat kannanotot mielipiteitä jakaviin aiheisiin, koska etenkin näin maailmantilanteen myllertäessä ympärillä on kiva välillä sukeltaa paikkaan, jossa keskiössä ovat ihanat kissat ja niiden temput ja toilailut sekä hyvä mieli.

Insta-tilimme on nyt vaiheessa, jossa siellä esiintyvät Hömpsy ja Tyrsky, Hömpsyn eurooppalainen pikkuveli. Dompsun ja Hömpsyn ihana yhteiselo päättyi valitettavan nopeasti vuoden 2022 alussa Dompsun lähdettyä äkillisesti sateenkaarisillalle. Tyrsky, varsinainen energiapakkaus, muutti luoksemme keväällä 2022 ja on totisesti vallannut sijansa Hömpsyn rinnalla – välillä päällä tai alla tai hännässä roikkuen. Energiaa ja sähellystäkin riittää, ja Tyrsky on selkeästi saanut tartutettua pientä riiviömäisyyttä myös Hömpsyyn! Hömpsyn Insta-kamut ovat ottaneet Tyrskyn erittäin hyvin vastaan, löytyypä Hömpsyn kamuista myös kissoja, joilla on samanikäisiä ”pikkusisaruksia” kuin Tyrsky, joka auliisti jakaa pikku riiviö –vinkkejään.

Kissapuu cat tree

Erittäin lyhyenä yhteenvetona: Insta-tilin ylläpitäminen kissayhteisössä on yllättänyt meidät tosi positiivisesti, ja jos yhtään mietit Insta-tilin perustamista kissallesi/kissoillesi, kannattaa ainakin kokeilla! Tervetuloa tapaamaan meitä osoitteeseen @noki_norwegian!

 

teksti ja kuvat: Hannele Tahvola

Julkaistu ensimmäisen kerran Norjalaisen metsäkissayhdistyksen Mettis 1/2023 jäsenlehdessä

Takaisin blogiin

Kirjoita kommentti

Huomaa, että kommenttien täytyy olla hyväksytty ennen niiden julkaisemista.