dewi ry, eläinsuojelu, kissan adoptointi, kissan arvo, kissapopulaatiot, kissat, löytökissat, rescue kissat

IHMISTEN VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS SYNNYTTÄÄ KISSAPOPULAATIOITA

Vaikka yhä enenevissä määrin Suomessa on vastuullisia kissanomistajia, ei kissalla vieläkään ole samanlaista arvoa lemmikkinä kuin koiralla. Tämä johtuu siitä, että liian moneen ihmiseen on iskostunut ajatuksia siitä, että kissa kuuluisi luontoon. Liian moni näkee kissan ensisijaisesti hyötyeläimenä.

Kissapopulaatiosta puhutaan, kun leikkaamattomat kissat pääsevät lisääntymään hallitsemattomasti. Populaatiossa saattaa liikkua valvomatta ulkoilevia lemmikkikissoja, joten varsinaisia populaatiokissoja ovat ne kissat, joiden hoidosta ei huolehdita kuin maksimissaan ruokkimalla kissoja. Toisaalta kissapopulaatio voi elää esimerkiksi ihan kerrostaloasunnossakin.

Populaatiolla on käytännössä aina vähintään yksi ruokkija, minkä myötä kissat liikkuvat enimmäkseen tietyllä alueella tai tietyssä naapurustossa. Populaatio voi saada alkunsa esimerkiksi ruokkijan omista leikkaamattomista kissoista. Yksi klassinen tarina on emon ja tämän pentujen ilmestyminen pihapiiriin: kissoja ei loukuteta sisätiloihin, vaan ihminen ajattelee auttavansa kissoja ruokkimalla niitä. Kuitenkin kissanhoito vaatii paljon muutakin kuin ruokintaa.

Populaatiokissojen ruokkija katsotaan lain silmissä kissojen omistajaksi, joka olisi vastuussa kissojen hyvinvoinnista. Usein ruokkija ei kuitenkaan koe itseään omistajaksi, sillä hänellä ei välttämättä ole edes varmuutta siitä, montaako kissaa ruokkii. Toisinaan ihmiselle kissojen ruokinta on verrattavissa lintujen talviruokintaan tai ruokkija mieltää kissat jonkun naapurin tai koko naapuruston kissoiksi.

Tavoitteena ongelmakierteen katkaisu

Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:lle tulevat kissat loukutetaan pääasiassa kissapopulaatioista, joko yhdistyksen omasta toimesta tai jonkun muun eläinsuojeluyhdistyksen toimesta. Dewi toimii täysin vapaaehtoisvoimin, ja toiminta on painottunut villiintyneisiin, ei-käsiteltäviin kissoihin. Dewi siis pyrkii tarjoamaan avun ensisijaisesti niille kissoille, joilla on riski jäädä ilman apua tai tulla lopetetuksi villiintyneisyyden takia.

Villiintymiselle ei ole tarkkaa määritelmää, mutta yleensä puhutaan villiintyneestä, kun kissa ei ole tottunut ihmiseen. Toiset kissat rentoutuvat kuukaudessa, toisilla kestää kauemmin. Tähän etenemiseen vaikuttaa kissan ikä, mahdolliset kivut ja aiemmat kokemukset ihmisestä. Useimmiten luottamus ihmiseen alkaa kasvaa, kun terveysongelmat on hoidettu.

Dewi pyrkii omissa loukutuksissaan aina siihen, että populaatiopaikan tyhjentäminen onnistuisi yhteistyössä ruokkijan kanssa ja paikalle jäisi vain leikkautettuja kissoja, jolloin kierre ei pääsisi enää jatkumaan. Eikä näin ollen siellä tarvitsisi olla vuoden tai parin päästä uudestaan loukuttamassa. Yleensä yhteistyöhön päästään jutustelun ja tutustumisen jälkeen.

Kissa on lemmikki, eikä luonnoneläin, joten se tarvitsee ihmiseltä hoitoa. Ilman minkäänlaista ihmisen apua kissan elinaikaodote Suomen luonnossa on noin pari vuotta – jos siis kissa ylipäänsä selviää pentuajasta. Tästä populaatiosta löytyi jopa kolme pentua, jotka olivat syntyneet arviolta loppusyksystä. Yleensä selviytymismahdollisuudet ovat suuremmat, kun pennut syntyvät kesän alussa.

kissapuun blogi kissapopulaatiot

Populaation juurisyyhyn ei päästy käsiksi

Keväällä loukutetussa populaatiossa yhteistyö ei ollut järin sujuvaa. Alueella useampi naapuri oli alkanut ruokkia kissoja ja vaikka lopulta kaikki naapurit suhtautuivat suopeasti loukuttamiseen, itse juurisyyhyn ei ollut pääsyä. Yhdellä naapureista oli leikkaamattomia kissoja, joiden jälkeläisistä oli kehkeytynyt kissaongelma asuinalueelle.

Juuri tämän takia Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloite on eläinsuojelukentälle äärimmäisen tärkeää. Tällä hetkellä leikkaamattomat kissat saavat ulkoilla valvomatta, mikä puolestaan aiheuttaa sitä, että syntyy lemmikkien jälkeläisiä, joista kukaan ei ota vastuuta.

Kevään-populaation kissat olivat noin 1-5-vuotiaita. Ensioletuksena oli vain viiden kissan populaatio, mutta riistakameran turvin kissojen määrä tuplaantui: lopulta 9 kissaa loukutettiin. Kissoja oli ruokittu vallan kuivaruualla, mikä oli ainakin osasyynä sille, että kaikilla esiintyi jossain määrin ummetusta, ja jokaiselta kissalta löytyi vähintään tassuista paleltumajälkiä.

Kissojen hammasongelmat ovat erittäin yleisiä, ja tässä populaatiossa useammalta kissalta löytyi katkenneita kulmahampaita ja syöpyneitä hampaita. Yhdellä kollilla oli märkiviä tappelusta syntyneitä haavoja selässä, yksi naaras, Serenitá oli jossain kohtaa elämäänsä uponnut maaliin tai tärpättiin. Myöhemmin kävi ilmi, että Serenitá oli kaiken lisäksi tiineenä.

kissapuun blogi kissakriisi

Tinchlikiltä, tuttujen kesken Tiniltä, löytyi hammasongelmien, sisäloisten ja aliravitsemuksen lisäksi irronnut kynsi ja varpaiden välistä mätivä haava. Tassua huuhdeltaessa betadine käytännössä valui tassun läpi. Ensihätään Tini sai antibioottikuurin ja kipulääkettä. Seuraavalla käynnillä tassu kuvattiin, ja kävi ilmi, että kynsi kasvoi nahan alle, koska kynsivalli oli mennyt kiinni. Varpaan kärki amputoitiin ja Tini sai toistamiseen antibiootti- ja kipulääkekuurit.

Kuluvan vuoden kipein kissa

Dewillä tulee vastaan jos jonkinlaisia eläinlääkärikäyntejä ja kissakohtaloita. Tähän mennessä vuotta suurin järkytys on ollut noin kolmevuotias naaras, Kevään Rahulikkus. Kissan turkki näytti olevan kauttaaltaan huopaantunut ja takussa, mutta eläinlääkärissä paljastui sen olevan kauttaaltaan likainen. Se herätti huolta, sillä yleensä kissa lakkaa esim. kivun takia pesemästä turkkiaan. Kun Rahulikkuksen suuhun katsottiin, löytyi välittömästi syy kivuille. Jonkin trauman takia kissan alaleuka oli murtunut, mennyt sijoiltaan ja luutunut vinoon. Tämän takia toiselta puolelta suuta hampaat olivat hajonneita, murtuneita ja kuoliossa. Eläinlääkäri nyppi hampaita pois ja Rahulille varattiin vielä erikseen hammaslääkäri.

Olimme uumoilleet, että Rahulikkusta on potkaissut ihminen tai hevonen tai että auto on töytäissyt sitä. Hammaslääkärissä kävi ilmi, että leukaan kohdistunut isku on ollut paljon voimakkaampi. Kissan ylä- ja alaleuassa on toisella puolella runsaasti röntgentiiviitä siruja ja kappaleita: Rahulia on ammuttu haulikolla. Todennäköisesti kissojen määrää on vuosien saatossa vähennetty ampumalla niitä - Rahulikkukselle osuma ei vain ole ollut kuollettava.

Syy, miksi Rahuli on selvinnyt hengissä tästä, on siinä, että ihmiset ovat ruokkineet sitä. Sen ei ole tarvinnut yrittää saalistaa hajonneella leuallaan.

Rahulikkus on nykypäivänä kivuton ja adoptoitu loppuelämän kotiin, vaikka sen alaleuka on lyhentynyt ja sen purenta on vinoutunut. Kymmenet sirpaleet leukaperissä ovat kuitenkin sellaiset, ettei niitä pystytä enää poistamaan ja joskus tulevaisuudessa ne saattavat aiheuttaa jotain ongelmia.

kissapuun blogi kissapopulaatiot

Kevään-populaation kuusi kissanpentua

Kissanpentuja syntyy eniten touko-kesäkuussa. Kevään-populaatiosta tulikin kaksi tiinettä: Serenitá ja Utulivu. Serenitá synnytti 12.5. kaksi kenties Dewin historian suurinta pentua. Vastasyntynyt pentu painaa yleensä 80-130g, ja Dewillä kissojen syntymäpainot ovat heikoista lähtökohdista useimmiten 70-110g luokkaa. Seren jälkeläiset painoivat jopa 140g!

Utulivu puolestaan ei näyttänyt lainkaan tajuavan olevansa tiineenä: se ei alkanut rakentaa pesää, mutta kävi tiuhaan vessassa ilman mitään tuotoksia. Kun supistukset olivat selkeästi nähtäviä, päätettiin 16.5. kissalle tehdä sektio. Utulivulle syntyi neljä hyvin erikokoista pentua: pienin oli vain 69 grammaa, suurin 126 grammaa. Koska sektio on suuri operaatio, Utulivun toipuminen taattiin sillä, että pennut siirrettiin Serenitán vastuulle. Pentueiden ikäero on vain neljä päivää, ja Serenitá otti onneksemme hienosti lisää pentuja hoidettavakseen. 

Valitettavasti alle kahden viikon jälkeen kaksi pienintä pentua, Artturi ja Taneli, menehtyivät kehityshäiriöiden takia. Utulivu puolestaan ei etsinyt pentujaan tai rakentanut pesää jälkikäteenkään, eli kissalle ei muodostunut myöhemminkään emonvaistoa. Kenties Utulivu luulee, että kyseessä oli koko ajan vain ummetus...

Kevään-populaatio loukutettiin maaliskuussa, ja heinäkuuhun mennessä yhdeksästä kissasta seitsemän oli adoptoitu. Utulivulla kesyyntyminen on ollut hidasta, ja nyt sen kanssa kokeillaan toista sijaiskotia ja erilaista kissakaveria. Serenitá puolestaan on kesyyntynyt niin, että on kenties jopa pentujaan ihmisrakkaampi. Pennut, Ensio, Lennart, Lempi ja Unto, muuttavat loppuelämänkoteihin syyskuussa 16-viikkoisina.

kissapuun blogi kissakriisikissapuun blogi kissakriisi

 

Teksti & kuvat: Linda Elmroos
Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:n aktiivi

Takaisin blogiin

Kirjoita kommentti

Huomaa, että kommenttien täytyy olla hyväksytty ennen niiden julkaisemista.