Kouvolalainen navettakissa päätyi HESYn hoiviin, kun paikallisen toimijan tilat eivät riittäneet koko kissaperheelle. Sähäkästä teinistä kasvoi tuuheaturkkinen kissaneiti, joka löysi rakastavan loppuelämän kodin, sai oman ihmisen ja kissaystäviä. Iän karttuessa Caramba-kissa on kokenut monenlaista kotikissan elämään kuuluvaa: riemuja, suruja ja sairauksiakin.
Caramba, lempinimeltään Cara, oli löytynyt Kouvolasta navetasta emonsa ja kahden sisaruksen kanssa marraskuussa 2009. Pennut alkoivat olla jo luovutusikäisiä ja Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistyksen tiloihin mahtuivat tuolloin vain sisarukset ja emo, joten Cara matkusti pääkaupunkiseudulle, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin.
Alkusähinöitä
HESYllä hoitajat joutuivat alkuun käsittelemään Caraa nahkahanskoilla, koska hän oli aika äkäinen – ja ihmekö tuo, kun erotettiin perheestä ja tuotiin vieraaseen paikkaan! Cara oli seitsemän kuukauden ikäinen, kun hän muutti meille. Cara oli ollut neljä kuukautta HESYllä ja oli sinä aikana tottunut jo ihmisen käsittelyyn, mutta oli silti vielä arka ja pelokas. Minusta hän oli aivan ihana pieni karvapallo.
Kissaystäviä
Cara muutti uuteen kotiin, jossa oli entuudestaan kaksi kissaa, 10-vuotias Alma ja 12-vuotias Nelli. Cara-raukka nukkui ensimmäisen yönsä kissojen hiekkalaatikossa, ja aluksi uudet kissatuttavat pelottivat häntä kovasti. Vähitellen kolmikko tutustui ja heistä tuli ylimmät ystävät.
Seniorikissat Alma ja Nelli opettivat Caralle, miten metsästetään kärpäsiä parvekkeella. Oli hauska seurata kolmikon yhteiseloa. Iltaisin kolmikko viihdytti itseään ja meitä ihmisiä juoksemalla peräkkäin rallia pitkin asuntoa.
Elämä muuttuu
Caran ollessa 3-vuotias Alma-kissa kuoli munuaisten vajaatoimintaa. Karvakamun menetys on kova paikka ihmisille, mutta sitä se oli Caralle ja Nellillekin: he olivat alkuun masentuneita ja ikävöivät selvästi Alma-kissaa, joka ei enää heidän luokseen saapunut.
Cara ja Nelli jäivät sitten kahdestaan, mutta vuoden päästä Alman kuolemasta kotiin muutti uusi kissakaveri, Vili. Vili oli reilun vuoden ikäinen saapuessaan Caran & Nellin elämään. Alkuun oli sähinää ja sihinää, sillä eihän tänne noin vain marssita ottamaan Alman paikkaa. Mutta niin vain alkoi uudenkin kolmikon yhteiselo sujua ajan kanssa oikein mukavasti.
Meillä oli taas kolme kissa metsästämässä kärpäsiä parvekkeella, katselemassa parvekelasien takaa lintuja ja juoksemassa iltarallia. Nelli oli nuoremmille Caralle ja Vilille kuin emo ja pesi heitä iltaisin.
Kolmikosta kaksikoksi
Cara oli 7-vuotias, kun Nelli-kissa kuoli 19-vuotiaana. Nivelrikko äityi niin pahaksi, että Nelli lähti kissojen taivaaseen Alman luokse. Se oli todella kova pala Caralle ja Vilille. Vielä tänäkin päivänä, kun rappukäytävästä kuuluu kissan maukumista, joka muistuttaa Nellin ääntä, he menevät oven taakse odottelemaan, josko Nelli tulisi kotiin.
Nyt on kulunut viisi vuotta Nellin kuolemasta. Cara ja Vili ovat parhaat ystävät, jotka touhuavat yhdessä. He ovat jo molemmat senioreita: Vili on 9-vuotias ja Cara 12-vuotias.
Seniorielämää
Kuten jokaisen seniorikissan pitäisi, Cara ja Vili käyvät terveystarkastuksessa vuosittain. Viimeisimmällä käynnillä Vili on ihan terve, mutta häneltä piti poistaa kaksi kipeätä hammasta – melko tavanomainen operaatio seniorikissoilla.
Caran verikokeista huomattiin, että hän sairastaa kilpirauhasen liikatoimintaa ja hän sai lääkityksen siihen. Ennen lääkitys oli tarjolla vain pillerimuodossa, mutta onneksi lääkkeet saa nykyään myös nestemäisenä. Caralle on huomattavasti helpompi antaa lääkkeet nesteenä.
Cara saa alkuun lääkkeen aamuin ja illoin, ja kontrollikäynnillä tarkastellaan, miten lääkitys on alkanut tehota. Lääkitys voidaan kontrollin jälkeen mahdollisesti puolittaa niin, että Cara saisi sen vain kerran päivässä. Kun lääkitys on saatu tasapainoon, on vuorossa jokavuotinen hammashoito, eli hammaskivenpoisto ja hammasröntgen, jossa näkee hampaiden kunnon paremmin juuria myöten.
______________________________________________
KUN LEMMIKKI SAIRASTUU
Jokaisen lemmikkieläimen ottajan on varauduttava siihen, että jossakin vaiheessa edessä on tilanne, että lemmikki sairastuu.
Jotkut lemmikit sairastuvat jo nuorina, mutta yleensä viimeistään seniori-ikä tuo mukanaan myös erilaisia vaivoja. Sairaudet voivat olla alussa oireettomia, joten lemmikin omistaja ei tule välttämättä edes ajatelleeksi, että hänen lemmikkinsä voisi olla sairas. Suurin osa vaivoista paljastuu kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun lemmikki viedään tutkittavaksi eläinlääkäriin. Tästä syystä säännölliset eläinlääkärikäynnit ovat tärkeitä.
Etenkin vakavampi sairaus toisinaan yllättää eläimen omistajan, joka saattaa pohtia sitä, miksi juuri hänen lemmikkinsä on sairas ja mitkä ovat hoitomahdollisuudet. Tässä vaiheessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa elinajasta ja elämänlaadusta. Lääkityksen avulla monet sairaudet pysyvät hallinnassa ja lemmikin elämänlaatu hyvänä. Ruokavaliollakin voidaan hidastaa sairauksien etenemistä ja saada jopa vuosia lisäaikaa. Myös leikkaukset ovat yksi hoitovaihtoehto.
HAASTEET
Arki voi olla sairastuneen lemmikin kanssa haastavaa. Jos sairautta hoidetaan lääkkein, saattaa lääkitseminen osoittautua hankalaksi. Pillerin antaminen kissalle on klassinen erimerkki! Onneksi nykyään suuri osa lääkkeistä on saatavilla myös nestemäisinä.
On myös tärkeätä muistaa, että lääkitys on annettava eläimelle joka päivä samaan aikaan ja joskus jopa aamuin illoin. Omat aikataulut pitää sovittaa sairaan lemmikin hoidon mukaisiksi: lääkityksestä ei voi luistaa.
Lemmikkieläimen vointia on seurattava. On varmistettava, että eläin syö, juo ja tekee tarpeensa, eli perusasioiden on oltava kunnossa. Jos esimerkiksi kissa on syömättä yhdenkin vuorokauden, sen maksa alkaa vaurioitua. Juominenkin on tärkeää, ettei eläimen elimistö pääse kuivumaan. Lemmikin suoliston toimintaa on hyvä seurata ja ylös kannattaa kirjata niin löysä ja kova uloste kuin ummetuskin. Myös lemmikin painoa ja turkin kuntoa on seurattava.
_______________________________________________________
KILPIRAUHASEN LIIKATOIMINTA
Kilpirauhasen liikatoiminta on yleinen seniorikissojen sairaus. Kilpirauhasen liikatoiminnan taustasyy on vielä suurelta osin tuntematon.
Kissan kilpirauhasen tuottama tyroksiini säätelee kissan aineenvaihduntaa. Kilpirauhasen liikatoiminta johtaa hormoniepätasapainoon, joka saa kissan elintoiminnot kiihtymään. Hoitamaton kilpirauhasen liikatoiminta voi johtaa kissan sydänlihassairauteen, joka johtaa sydämen vajaatoimintaan.
KILPIRAUHASEN LIIKATOIMINNAN OIREET:
Painon putoaminen
Lisääntynyt juominen
Lisääntynyt ruokahalu
Ihon ja turkin huono kunto
Yliaktiivisuus
Ripuli ja/tai oksentelu
HOITOVAIHTOEHDOT:
Erityisruokavalio
Päivittäinen lääkitys
Hoito radioaktiivisella jodilla
Leikkaus
Teksti ja kuvat: Heidi Dahlman