Tiedättekö sen tunteen kun yksi asia menee pieleen, sitten heti perään toinen ja homma lähtee rullaamaan lumipalloefektinä niin, että lopulta istut kotisohvalla suu auki miettien et mitä just tapahtu? Meillä kävi näin pari vuotta takaperin eräällä eläinlääkärireissulla.
Pitkä tarina lyhyesti; eläinlääkäriasemalla ennestään talouden rohkeimmasta Tyynestä jouduttiin ottamaan useampia verikokeita ja nesteyttämään, ja kaikki tämä tehtiin ilman minun läsnäoloani. Sain takaisin silmin nähden stressaantuneen ja pelokkaan kissan, joka pelkäsi mm. käsittelyä - en tiedä (enkä ehkä haluakaan tietää) miksi.
Tästä alkoi pitkä matka nimeltä käsittelytreenit mukavaksi. Tutustuin tällöin omaehtoisuuden hyödyntämisestä kissan kouluttamisessa ja lopputulemana meillä oli pitkän työn jälkeen se sama vanha Tyyne, jonka saa pyöritellä vaikka solmuun ja neiti vaan hymyilee.
Tällä kertaa kerronkin teille siitä, miten hoitotoimia voi treenata mukavammaksi kotona!
Mitä, miksi ja miten?
Kun puhutaan hoitotoimien tekemisestä mukavaksi, linkittyy asia vahvasti siihen, että kissalle annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Omaehtoisuudelle löytyy perusteet kissan lajityypillisyydestä: kissan esi-isä on ollut yksin vastuussa elämästään ja selviytymisestään. Tämän tiedon valossa on helpompi ymmärtää, miksi omien valintojen tekeminen ja omaan elämään ja ympäristöön vaikuttaminen on kissalle tärkeää - ja toisaalta miksi kissa reagoi niin vahvasti pakkotilanteisiin.
Kissa itse ei valitsisi pestä hampaitaan tai leikata kynsiään, koska se ei ole sille lajityypillistä. Epämieluisia, ei-lajityypillisiä tilanteita helpottaa se, että kun ihminen päättää, että hoitotoimia täytyisi tehdä, annetaan kissan päättää tahti, jolla tehdään. Mitä herkempi kissa, sen tärkeämpää tämä on, ja sitä nopeammin omaehtoisuuden käyttäminen hoitotoimissa näkyy kissassa.
Harjoitellessa avainasemassa on, että hoitotoimenpiteestä ja siihen liittyvistä välineistä on tehty kissalle kannattavia - kun hammasharja tulee esiin, saa herkkuja ja on mukavaa! Turvallisuuden tunnetta ja luottamusta kissalle luo se, että se tietää voivansa poistua tilanteesta milloin vain jos tilanne menee liian jännittäväksi tai muutoin epämiellyttäväksi – jos kissa poistuu, ei rankaista tai haeta kissaa takaisin treeniin, vaan odotetaan että kissa itse tulee takaisin.
Käytännössä
Otetaan pidemmäksi esimerkiksi treenaamisesta kynsien leikkaaminen; tämä opeteltiin meillä seuraavanlaisin askelin omaehtoisuutta hyödyntäen:
- Ensin kynsisakset tuodaan vain esiin ja kissaa palkitaan, kun se vilkaisee saksia. Harjoitusten edetessä edetään siihen, että kissa koskee saksiin esimerkiksi kuonollaan tai tassullaan ja saa siitä palkkion.
- Kynsisaksia lähdetään pikkuhiljaa siirtämään kissan koskettua niihin tassua kohti. Jos kissa poistuu tilanteesta, pienennetään liikettä edelleen. Eli kissa koskee kynsisaksia - sakset liikkuvat tassua kohti - palkka.
- Kun kynsisaksia saa liikuttaa kohti kynttä, aletaan treenaamaan kynnen leikkaamista kynsi kerrallaan. Eli kissa koskee saksia - leikataan kynsi. Jos kissa ottaa tassun pois tilanteesta, vähennetään tarvittaessa vaatimustasoa.
- Taustalla on osin myös se, että kaikki mitä tehdään on kissalle ennalta arvattavaa, eikä mikään tule yllätyksenä. Kissalle opetetaan siis pikkuhiljaa tapahtumaketju, jossa kynsisaksia koskemalla edetään kynnen leikkaamiseen – vähän kuin sinullekin lääkärissä kerrotaan, mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan!
Toiminta alkaa siis aina siitä, että kissa koskee kynsisaksia. Jos kissa ei kosketa saksia, ei asioita tapahdu. Itse tykkään "kysyä luvan" jokaisen kynnen kohdalla erikseen, eli jokaisen kynnen leikkaamisen jälkeen palkitsen ja tuon kynsisakset uudelleen nähtäväksi. Jos kissa koskee kynsisaksiin, leikataan seuraava kynsi. Nykyään saamme leikattua jo kaikki kynnet samalla kerralla, mutta alkuun kynsiä otettiin yksittäin.
Kun asiat tehdään omaehtoisesti ja hoitoväline ja -tilanne tehdään kissalle kannattavaksi ja positiiviseksi, on lopputuloksena se, että kissa ryntää paikalle kuullessaan, että otat esiin kynsisakset ja koskee niihin aktiivisesti vaikka tietää, että koskeminen tarkoittaa kynsien leikkaamista.
Voi kuulostaa aikaa vievältä ja vaikealta, mutta oli oikeasti yllättävänkin nopea - viikossa saatiin kynnet leikattua yksitellen ja kissa juoksi kynsisaksien luokse kun ne otettiin esiin, vaikka aikaisemmin kynsisaksiin ja käsittelyyn liittyi negatiivinen tunnetila.
Ennen kaikkea tulevaa kannattaa kissa opettaa pään alueen tutkimiseen. Tämän voi kouluttaa joko opettamalla leukakosketuksen (kissa laittaa leuan kämmenellesi) tai niin, että vihjesana (meillä esim. ’hamppu’) liitetään alkuun siihen, että kissaa silitetään päästä (silitys – ”hamppu” ja palkkio), yleistetään tätä pikkuhiljaa niin, että silityksen voi tehdä mihin päin päätä tahansa ja lisätään haastetta pikkuhiljaa siihen, että korviin, suuhun jne saa koskea. Lopputulemana on, että kun sanon ’hamppu’, saan koskea kissaa rauhallisesti eri puolille kasvoja (esim. hampaat) ja se saa katsomisen jälkeen palkkion.
Mitä muuta olemme treenanneet?
Seuraavassa teille meidän muita hoitotoimitreenien treenipätkiä lyhempinä versioina – moniin hoitotoimiin voi oikeasti varautua ennakkoon ja tehdä ne kissalle kannattavaksi!
Hampaiden harjaaminen:
Pohjataidot: kissa kokee hampaiden tutkimisen rennoksi.
- kissa koskee hammasharjaa - palkkio
- kissa koskee hammasharjaa - harja etenee kohti suuta - palkkio
- kissa koskee hammasharjaa - harja hipaisee hammasta - palkkio
- kissa koskee hammasharjaa - pestään muutamalla vedolla kestoa pikkuhiljaa lisäten - palkkio.
Pistäminen (=rokotustreeni):
- kissa koskee kynää/ruiskua - palkkio
- kissa koskee kynää/ruiskua - kissaa silitetään kohti pistokohtaa - palkkio
- kissa koskee kynää/ruiskua - kissaa silitetään kohti pistokohtaa - pistokohtaan sormin kevyt painallus - palkkio
- kissa koskee kynää/ruiskua - silitys kohti pistokohtaa - sormin kevyt nipistys (iho sormien väliin) - palkkio
- kissa koskee kynää/ruiskua - silitys kohti pistokohtaa - sormin nipistys - kynän kärki käy sormien väliin jääneen ihon päässä - palkkio
- kissa koskee kynää/ruiskua - silityksen kautta nipistys - kynän kärki ihoon - palkkio.
- Huom! Treeni tylpällä päällä, eli ei teräviä esineitä pistostreeniin kotona! Esim. mustekynä on näppärä, samoin ruisku ihan vain ruiskuna.
- Muista kertoa eläinlääkärille pistostavasta, jotta hän tietää hyödyntää sitä eläinlääkärissä pistosta antaessa; myös eläinlääkäri voi tehdä niin, että kun mukana on kotoa treenistä tuttu kynä/ruisku niin annetaan kissan koskea tähän (jos kissa tähän pystyy jännitykseltä), mutta ainakin niin, että pistos silityksen kautta, eli ensin silitys ja sormella painallus pistokohtaan, sitten silitys ja pistos. Tällöin kissa tietää eläinlääkärissäkin mitä tulee tapahtumaan ja mihin pistos tulee.
Lääkkeen antaminen:
- Treeniä voi tehdä joko kuivaharjoitteluna tai laittamalla herkkutahnaa ruiskuun.
- Kissa koskee ruiskua – palkkio.
- Kissa koskee ruiskua – kosketa kissan päätä – palkkio.
- Kissa koskee ruiskua – ruisku lähenee hieman kissaa – palkkio.
- Kissa koskee ruiskua – ruisku tulee lähelle suuta – palkkio.
- Kissa koskee ruiskua – anna ruiskusta hieman herkkua – palkka.
- HUOM! Ruiskulla aina lääke kielen päälle, ei kurkkuun!
- Vaikka tässä lääketreenissä ei opetellakaan tablettien antamista, on pääasia se, että kissa kokee kannattavaksi sen, että suuhun laitetaan jotain. Halutessa voi kuitenkin ruiskulääkkeen sijaan antaa myös minipalan herkkua suun etuosaan ruiskun sijaan.
Artikkeli alun perin julkaistu:
Somakiss-jäsenlehti 4/2023
Teksti & kuvat: Eveliina Jurmu
Lisäoppia, koulutusta ja palveluita hankittavissa Eveliinan omien sivujen kautta > www.kissankanssa.fi
Somakiss ry:n youtube-linkkejä kynsien leikkaamisesta ja hampaiden harjaamisesta: