Viestintä (eleet, ilme, asento)
Eleiden viestintä, toisin kuin feromonien kautta tapahtuva viestintä, voidaan vastaanottaa vain lähietäisyydeltä. Monelle kokemattomalle kissankäsittelijälle on vaikea tulkita kissan eleitä ja ilmeitä, jotka usein ovat hyvinkin pieniä. Pitkäkarvaisilla kissoilla eleiden lukeminen vaikeentuu entisestään, sillä kehon asennosta ei aina saa suoranaista selvyyttä. On tutkittu, että jopa vieras kissa voi arvioida aiheetta pitkäkarvaisen kissan eleet uhkaaviksi, vaikka varsinaista syytä siihen ei olisi.
On tilanteita, joissa jopa kissojen yhteinen kieli kokee katkoksia ja ymmärrysongelmia. Tätä tapahtuu usein kissoilla, jotka ovat vieroitettu emostaan liian varhain. Näin niille on jäänyt pentuaikaisia jäänteitä, jopa aikuinen kissa voi yrittää ihmistään ”imeä” kuin maitoa hakien emoltaan.
Asento: häntä ja jalat
Kissan kehon asento kertoo jo pitkänkin matkan päähän. Luottavainen kissa vaikuttaa olemukseltaan rennolta, häntä laskeutuu loivasti kärjen kääntyessä kuitenkin ylös. Peloton kissa kävelee itsevarmasti huoneen poikki eikä jatkuvasti pälyile ympärilleen. Suurin osa kissoista kuitenkin kokee jonkin sortin ahdistuneisuutta klinikan ympäristössä ja monilla se ilmenee kehon jännityksenä. Syliin otettuna tai klinikan hoitopöydälle asetettuna kissa hakeutuu mahdollisimman pieneksi ”kasaksi”, lähelle pöytää. Korvat menevät luimuun pään molemmin puolin ja häntä kartuu tiukasti kissan ympärille, pupillit ovat laajentuneet. Tilanteeseen liittyy usein myös huulien lipomista ja anturoiden kautta hikoilua. Jännittynyt kissa pyrkii usein myös hakeutumaan pois avoimesta tilasta. Tämä näkyy jo esimerkiksi kissan kantokopassa, jossa kissa pyrkii ahtautumaan perimmäiseen seinustaan, pois ihmisten näkösältä. Koppa on pelottavissa tilanteissa kissan ainut suojapaikka – suojapaikka josta ei ole toista ulospääsyä. Tämä tulee ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa. Jos kissasta näkee, että se on stressaantunut ja peloissaan ja hoitaja työntää kätensä koppaan, on mitä todennäköisintä, että kissa hyökkää. Ollaan tilanteessa, jossa kissa on ahdistettu nurkkaan ja sillä ei ole muuta keinoa puolustaa itseään kuin hyökkäämällä sen omaan alueen sisään tulleisiin käsiin. Tällaisessa tilanteessa auttaa rauhallinen ääni, mutta tämäkin esimerkiksi omistajan kanssa keskustelun välityksellä. Hoitajaa auttaa, jos omistaja on tietoinen kissan pelokkuudesta, näin ollen tilanteeseen on helpompi mukautua. Tilanne on kuitenkin kaksiselitteinen. Liiallinen maanittelu ja ”kisskiss” usein vain stressaavat pelokasta kissaa entisestään. Tämän vuoksi olisi jopa parempi, ettei puhe varsinaisesti kohdistuisi kissaan, vaan tämän vuoksi toin esille esimerkiksi keskustelun omistajan kanssa. Helpottaa, jos kantokoppa on sivuilta avattava, näin ollen kissaa ei tarvitsee ahdistaa sen omassa tilassaan.
Uteliaat kissat ovat klinikalla harvinaisempi näky, mutta tällaisen kohdatessa olisi hyvä ja jopa suotavaa, että hoitotoimenpiteen, esimerkiksi perus terveystarkastuksen, jälkeen kissa saisi tutkia ympäristöään. Tämä luo kissalle positiivisen kokemuksen ja kissa kokee lääkärillä käynnin enemmän seikkailuna. Usein kissan pahin stressin välittäjä voi olla jopa omistaja itse. Kissa voisi olla rauhallinen, mutta omistajan hätäiset liikkeet saavat kissan ajattelemaan, että tilanteessa on jotain, jota tulisi pelätä. Tämän vuoksi sekä lääkärin, hoitajan että omistajan tulisi tilanteessa olla mahdollisimman neutraaleja.
Itsevarma kissa
Luottavainen ja itsevarma kissa liikkuu rennosti, pää pystyssä avoimienkin tilojen halki. Pystyynnostettu häntä on ystävällisen tervehdyksen ele. Korvat on pystyssä ja vaikka kuvasta ei selkeästi näe, pupillit eivät ole suuret. Xena on kuitenkin kohdistanut katseensa johonkin, kenties alueellaan toiseen olevaan kissaan, jolloin tämä asento kertoisi ”tämä on Minun reviiriäni”.
Varautunut kissa
Tämän kuvan sain napsastua Xenasta ulkona, ja vaikka Xena ei tilanteessa epävarma olekaan, sain kuvan otettua juuri oikealla hetkellä, jolloin katselija voisi paremmin havainnollistaa, miltä kissa näyttäisi. Xena on painautunut lähemmäs maata, häntä mukaanlukien. Korvat ovat kääntyneet erisuuntiin pyrkien ottamaan kantaan kaikki ympäristöstä kuuluvat äänet. Pupillit ovat laajentuneet ja Xena miukaisee. Maukuminen on ihmisille yleensä tarkoitettu tapa kommunikoida, mutta sitä saattaa kohdata myös esimerkiksi kissojen konfliktitilanteissa.
Teksti: Jasmin Jalonen
Artikkeli on alun perin julkaistu Pyhä Birman Kissa ry jäsenlehdessä 1/2020.
Artikkeli julkaistaan blogissamme kolmessa osassa.