Olen viime päivinä nähnyt valitettavan paljon kissojen materiaalituhovideoita, joiden kommenttikentät täyttyvät paitsi nauruhymiöistä, myös kehotuksista pitää kissalle kuria. Entisaikainen kuriajatus on edelleen kovasti voimissaan.
Kuri kissan kohdalla on kuitenkin vanhanaikainen ajatus ihan tutkimustenkin mukaan. Kurin pitämisen varjopuoli on se, että asiaa ymmärtämätön vain komentaa kissaa ilman, että selvitetään ja hoidetaan juurisyytä käytökselle (koska ajatellaan kissan vain kokeilevan rajoja).
Kissa ei tutkimusten mukaan kykene olemaan pitkävihainen tai kykenevä suuriin kostotoimenpiteisiin, vaan kissojen niin kutsuttujen mökötys-/kosto-/hyökkäystoimenpiteiden taustalla on yleensä vain tunne, joka tilanteesta on tullut (pelko, kipu, itsen tai ihmisen rauhoittelu). Esimerkiksi “mökötykseksi” usein tulkittava selän ja katseen kääntäminen kieltotilanteessa on kissan rauhoittava ele, jolla se viestittää rauhoitusta toiselle osapuolelle, näissä tilanteissa usein siis sille kieltoja huutaneelle omistajalle. Tavaran tiputtaminen kiellon jälkeen voi olla sen ylipursuavan aktiviteetin, ja turhautumisen, poistokeino.
Kerron teille seuraavaksi hieman tarkemmin siitä, miten kurin tarpeen sijaan aktivoinnin tarve näkyy meidän kolmen kissan taloudessa.
Mitä siellä kuria vaativan käytöksen takana sitten on?
Tällaista joidenkin mielestä ”kurinpitoa vaativaa” käytöstä ovat esimerkiksi verhoissa kiipeily, kiellettyihin paikkoihin meneminen ja änkeäminen toistuvasti, asioiden repiminen, aggressiivisuus (esim. hyökkäily tai toisten kiusaaminen), yöllinen huutelu, väärien asioiden (kuten kukat) syöminen, väärien paikkojen raapiminen… Lista on pitkä. Ja syynä on “mielen osoittamisen” tai “rajojen kokeilemisen” sijaan hyvin usein se, että kissa yrittää toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään tai on kipeä. Esimerkkejä niistä käytöksen juurisyistä heitettäköön aktivoinnin puute, turhautuminen (esimerkiksi leikkaamattomalla kissalla turhautuminen, kun ei pääse toteuttamaan sukupuoliviettejä), kipu, huono laumakemia, stressi (joka voi aiheutua mm. kaikesta edellä mainitusta) - tai jopa näiden yhdistelmä.
Kissalla on aina syy siihen, miksi se tekee mitä tekee, eikä syy ole kiusanteko tai kostaminen, vaan jokin kissalle luontainen syy (kuten tunne). Kissa haluaa tai hakee jokaisella toiminnallaan jotain - esimerkiksi aktivoinnin puuttuessa se yrittää itse keksiä itselleen tekemistä tai tapaa saada huomiota. Pelätessään/stressatessaan se voi hyökätä lajitoverin tai ihmisen jalkoihin. Kissalla on tiettyjä käyttäytymistarpeita, joita toteuttaessa sen aivoissa erittyy mielihyvähormonia. Mielihyvähormonin puute on ihmisillä yhteydessä mm. masennukseen. On siis luonnollista, että kissa yrittää oloaan keksimällä itse keinoja toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, jollei sillä ole niitä muutoin riittävästi mahdollisuus toteuttaa (esim. aktivoinnin puute). Tämä voi sitten ihmisen mielestä olla ongelmallista käytöstä ja vaatia kurinpidollisia toimia.
Kuri ja komentaminen voi toki näennäisesti joitakin kissoja auttaa, mutta juurisyy käyttäytymiselle (eli esim. liian vähäinen aktivointi tai kissan pelko/stressi) jää silloin edelleen hoitamatta. Juurisyyn hoitamattomuus voi johtaa jatkuessaan kissan pitkittyneeseen stressiin ja jopa masentumiseen - sekä lisätä turhautumista kun kissa tilannettaan korjatessa saa osakseen kieltoja, eikä sitä toivomaansa tekemistä. Toisin sanottuna kissa ei yleensä tarvitse kuria - se tarvitsee jotain, minkä vuoksi sillä ei ole tarvetta tehdä kiellettyä/tuhoja (eli esim. aktivointia jottei tarvitse keksiä itse tekemistä penkomalla kukkia tai kiipeilemällä sinne tänne tai hoitoa, jottei se kivun vuoksi joudu esimerkiksi käyttäytymään aggressiivisesti toisia kohtaan).
Olen kuullut myös puhuttavan, että kuri olisi kouluttamista. Tavallaan toki onkin (koska kissa oppii ihan kaikista arjen tilanteista), mutta kurissa “koulutetaan” kissaa usein vain hokemalla ei-sanaa, pahimmillaan rajulla käsittelyllä. Positiivinen vahvistaminen on todettu useissa tutkimuksissa erityisesti kissan kohdalla tehokkaimmaksi tavaksi kouluttaa, ja siinä myös kissan itseluottamus kasvaa, kun se pääsee itse oivaltamaan asioita. Kuri ja positiivinen vahvistaminen eivät kuulu samaan lauseeseen, ja toivonkin, että jokainen, joka kouluttaa positiivisesti vahvistaen, mutta ajattelee samalla pitävänsä kuria, unohtaisi sen kuri-sanan ja puhuisi vain kouluttavansa kissaansa nykyaikaisin menetelmin. 😊
Ja jos kissa on jo keksinyt turhautumisen tms vuoksi jonkin epämiellyttävän käytöksen (kuten hyppii väärille pöydille, on todennut et toi kukka maistuu muuten oikeasti hyvälle, tai että tällä huutamisella saa huomiota jne), se kurin sijaan ennemmin koulutetaan kissalta pois positiivisesti vahvistaen. Näihin pätee hyvin usein vanha viisaus: Sitä saat, mitä vahvistat. Huomioitavaa on, että vahviste on myös se kieltäminen ja huutaminen, erityisesti jos kissan tavoitteena on tylsyyksissään saada huomiota.
Monta tapaa bongata tylsyyspäisyys
Kissalle on luontaista tehdä paljon asioita päivän aikana. Se on aktiivinen eläin, jonka esi-isät metsästivät kymmeniä kertoja päivässä, ja siten kissa luontaisesti kaipaa paljon tekemistä - mitä aktiivisempi kissa, sen tärkeämpää aktivointi on ja sitä enemmän aktivointia kissa kaipaa.
Meidän kissojen turhautuminen näkyy ensimmäisenä asioina, joista tietämätön voisi kommentoida, ettei kuria ole; ne kiipeilevät pitkin verhoja ja hakeutuvat kiellettyihin paikkoihin (kuten telkkarin päälle, murtautuvat roskiskaappiin, kiipeilevät seinäkellon päälle), syövät kaikkea kiellettyä (kuten isännän kukkia, muovia roskiskaapista, tapettia - näitä ei syödä jollei ole tylsää) ja erityisesti Norton alkaa kiusata tyttöjä sekä huudella öisin. Tyyne kuluttaa selkeästi omaa turhautumistaan myös turhaan filosofointiin, koska se tuntuu herkistyvän äänille ja tapahtumille (eli on jännittyneempi ja stressaantuneemman oloinen). Violan spesialiteetti on se, että se turhautuneena repii vessa- ja talouspaperirullat, lapsen piirrustukset seiniltä ja repii meidän jalkoja. Hyvin moninaisia oireita siis.
Meidän tripletin ikäjakauma on se 3-8v, eli turhautumista näkyy tällaisen aktiivisen rodun kohdalla koko ikäskaalalla, toki ikääntyessä aktivoinnin tarve vähenee, mutta aktiivinen kissa pysyy keskimääräistä aktiivisempana koko ikänsä, jos vain kroppa/terveys antaa myöden. Ja nyt kun Nortonilla on kevättä rintapörhelöissään, näkyy turhautumistakin taas helpommin.
Muistutettakoon tässä kohtaa, että muovin pureminen oli Tyynellä aikanaan oire myös ienten liikakasvusta (ikenet oletettavasti kutisivat). Huomioitava siis on, että turhautumisoireita voi aiheuttaa paitsi aktivoinnin puute, mutta myös monet muut asiat; moni näistä käytöksistä voi johtua myös monesta muusta stressin aiheesta, jotka kannattaa aina käydä läpi!
Komentaminen vai touhuaminen?
Kun käyttäytymisen syy on liian vähäinen aktivointi ja siitä turhautuminen, kurin ja komentamisen sijaan tällaiset ongelmat ratkeavat meillä aktivoinnilla. Meillä kieltäminen ei esimerkiksi auta aktivoinnin tai hellyyden puutoksesta kärsivää somalia millään tavalla, koska se huomaa näin saavansa huomiota (oli huomio sitten positiivista tai kielteistä) ja kehittää siten kahta kauheammin ko asioita saadakseen sitä huomiota (aktivoinnin tai hellyyden toivossa) omistajaltaan - ja huutamalla ratkeaa vain meidän luottamussuhde.
Jos aikaa ei ole aivohikeä aiheuttaviin koulutushetkiin (meillä esim. ilta- ja yövuoroputkissa), treenaan kissojen kanssa usein ennen rauhallista aikaa noseworkia ja tempputreenejä, joissa tripletin aivonystyrät laitetaan tosissaan töihin, ja homma kantaa pari päivää perusaktivoinnin ohessa. Itse kiirepäivinä harrastamme helppoa ja nopeaa arjen aktivointia, kuten aktivointipelien ja nuuhkumattojen hyödyntämistä.
Ja kuin taikaiskusta tämä “kuria vaativa” käytös häviää, kun kissat saavat tekemistä. Pienistä raivoriiviöistä kehkeytyy taas maailman ihanimpia kissoja, ja omistajana saan katsoa jällee peiliin ja todeta, että syy käytökseenn löytyy peilistä.
Täten haastan sinut; jos kissasi oireilee tylsyyttään, kokeile kurin sijaan tarjota kissalle aivopähkinää. Lisäaktivointi ei koskaan ole pahitteeksi ja tarjoaa kissalle mahdollisuutta olla kissa - hurjan hauskaa ja tehokasta siis - ja samalla unohdetaan vanhanaikaiset kuriajatukset!
Teksti ja kuvat: Eveliina Jurmu
Somakiss ry:n puheenjohtaja
Artikkeli on alunperin julkaistu Somakiss-lehdessä 1/2024.
Lisäoppia, koulutusta ja palveluita hankittavissa Eveliinan omien sivujen kautta > www.kissankanssa.fi